Vatsavaivoja

Eilen oli kauan odotettu lonkkakuvauspäivä. Ami ei saannut aamulla ruokaa ja töiden jälkeen oli tarkoitus matkata Koira-kissaklinikalla. Toisin kävi. Hannu soitti yhdentoista maissa mulle töihin että Ami on oksentanut hänen huoneensa matolle ja karsea haju leviää kämppään...

Pyysin pojan viemään koiran heti ulos ja lähdin kotona käymään. No sitä itteensä siellä sitten matolla oli ja koira pyysi taas ulos. Aivan vesiripulilla oli. Otin sen mukaani töihin ja käytin sitä vielä iltapäivällä ulkona, sama tulos.

Lonkkakuvaus jäi tekemättä, eivät rauhoita ripuloivaa koiraa. Nita ja Rölli kuvattiin ja silmäpeilattiin suunnitelman mukaan, me menemme kahden viikon päästä seuraavan ryhmän mukana.

Tampereen ryhmänäyttely jää nyt väliin, koska rauhoituksen varoaika on 28 vrk. Ehkä menemme sitten Karkkilaan, vaikkei alun perin ollut tarkoitus.

Metsämäessä

Tänään oli sitten varmasti kesän lämpimin näyttelypäivä. Aamulla jo hiki virtasi kun Britney suoritti ensiesiintymisensä näyttelykehässä.

Neiti yllätti iloisesti liikkumalla reippaasti, seisoi häntä heiluen maassa ja myös pöydällä käyttäytyi hyvin. Liekö osansa ollut lihapullilla, joita mulla oli taskussa ja sillä etten ruokkinut neitiä aamulla. :) Tuloksena avoimesta luokasta EH/2.

Tuomari (Anne Sume) meinasi antaa ERIn, mutta perui sen kuitenkin katsottuaan uudelleen B:n suuhun. Siltä puuttuu ylhäältä yksi ja alhaalta pari hammasta. Arvostelu on muilta osin tosi hyvä! Eikun Paraisille uusi yritys 20.9.

Jaanalla oli näyttelyteltta mukana, ja herätimme hieman huomiota sitä kootessamme. Takanamme istuneet pari naista kysyivät että onko teillä aina noin hauskaa, katsellessaan meidän sähellystä. Jaana työnjohtajana saatiin lopulta teltta pystyyn ja koirat varjoon.

Ami hyppi ja pomppi kehässä kun piti juosta, tuomari kysyi ikää ja kuullessaan sen sanoi: 16 kuukautta ja käyttäytyy kuin 6-kuukautinen! Ei tykännyt kunnei A juossut nätisti. Tulos oli kuitenkin loistava: ERI/1 PN3.

Kehäsihteereiltä sain kehän loputtua tietää että koko päivänä oli jaettu vain 2 EH:ta ja ne juuri huonon käytöksen takia...

A:n seuraava näyttely on sitten Tampereella 19.9.2009, tuomarina siellä Iuza Beradze Georgiasta. Lähdetään porukalla: Ami, Rölli ja Nita ainakin.

Lammaspaimen?

Tänään vietimme mielenkiintoisen päivän Rymättylässä lampaita ihmettelemässä.Pääsimme kuokkimaan perroleirille paimennusosuudelle. Päivä alkoi teorialla jonka jälkeen vuorotellen ajettiin pyöröaitauksessa lampaita ympäri aitausta. Ami oli tiukasti remmissä ja mä "tuijotin" sen kanssa pässejä liikkeelle. :) Aluksi Ami vain ihmetteli, mutta innostui kun lampaat lähtivät liikkeelle. Lopuksi pysähdyksiä ja suunnanvaihtoja ilman lampaita, kuunteli ihan hyvin.

Seuraavaksi päästiin isompaan aitaukseen apuohjaajan kera. Appari kulki lampaiden edellä ja mun ja liinassa olevan Amin piti ajaa lampaat apparia kohti. Hänellä oli pullokeppi, jota helisti, jos koira tuli liian lähelle. Ami alkoi innostua ja kiskoi kohtalaisesti liinasta. Kun menin itse lampaiden eteen ja Kaisa piti koiraa liinassa, se toimi paremmin, jopa pysähtyi käskystä kun tunki liian lähelle.

Lounaan jälkeen viimeinen harjoitus: isommassa aitauksessa piti lampaita ajaa portin läpi ja aidan viertä kolmion malliseen kuvioon ilman apuohjaajaa. Tämä olikin tosi vaikeaa. Ami keräsi kierroksia, kiskoi ja haukkui. Lampaat joko hidastelivat tai laukkasivat. Kaikki tietysti mun vika, koska en osannut lukea lampaita ja koirakaan ei ihan ollut hanskassa. Ajauduimme sivulla liian lähelle lampaita ja lauma hajosi, Ami innostui ihan tolkuttomasti kun lammas lähti vauhdilla. Kertaakaan emme laumaa portista läpi saaneet, loppupuolella kyllä pysähdykset, käännökset ja hiljaa eteenpäin ajo alkoivat onnistua.

Amin vuoro oli toisena koko päivän, yhteensä koiria oli viisi. Vaikka paimennussessiot olivat lyhyitä, odottelemaan joutui. Yleensä viilipyttymäisen rauhallisesti ainakin näyttelyissä odotteleva koira piippasi ja vinkui kaikki väliajat. Nyt se sitten kuorsaa nojatuolissa taju kankaalla, mitä ilmeisimmin päivä oli rankka.